Anna ääni valoisammalle tulevaisuudelle!
Julkisen sektorin naisvaltaiset alat ovat edelleen palkkakuopassa. Inflaation kiihtyessä pienestä palkasta jää yhä vähemmän käteen ja yhä useampi sairaanhoitaja tai varhaiskasvatuksen opettaja joutuu miettimään, miten saa kaikki laskut maksettua ja perheen elätettyä. Yhteiskunnan kannalta korvaamattoman tärkeää työtä tulisi arvostaa myös rahallisesti ja palkkoja olisi korotettava tuntuvasti. Terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen alalla työntekijäpula on suuri, sijaisia on vaikeaa saada, henkilökunta on uupunutta ja kuormittunutta pitkään jatkuneessa tilanteessa. Henkilöstön työkuorma tulee saada inhimilliseksi, jotta työhyvinvointi paranee ja työntekijät jaksavat myös kehittää työtään.
Ostovoimaa tulee parantaa ja kotitalouksien velkaantumista hillitä puuttumalla ruoan, sähkön ja polttoaineen hintojen nousuun. Palkataan riittävästi avustavaa henkilökuntaa terveydenhuoltoon ja kasvatusalalle, jotta kukin ammattilainen voi keskittyä tekemään koulutustaan vastaavaa työtä. Palkkaukseen ja pieniin eläkkeisiin tarvitaan korotuksia.
Lasten ja nuorten hyvinvointi on heikentynyt ja perheiden pahoinvointi lisääntynyt. Kodin ulkopuolelle on sijoitettuna yli 17 000 lasta ja noin 65 000–70 000 lapsen vanhemmalla on vakava päihdeongelma. Ihmisen psyykkinen oirehdinta alkaa usein jo varhaisessa lapsuudessa tai kouluiässä, jolloin sitä ei usein kuitenkaan tunnisteta tai apua ei ole saatavilla. Lapsiperheiden matalankynnyksen tukeen ja koulujen oppilashuoltoon panostaminen maksaa itsensä takaisin moninkertaisena. Lapset, nuoret ja perheet tarvitsevat matalan kynnyksen tukea, joka on oikea-aikaisesti ja helposti saatavilla siellä, missä lapset ja perheet liikkuvat.
Monet neurologiset häiriöt, kuten tarkkaavaisuushäiriöt ja autismin kirjon eri muodot, ovat yleisiä väestössä. Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa voi olla kuitenkin hyvin vaikeaa saada oppilaan tarvitsemaa tukea, jolloin tilanne saattaa ilmentyä esimerkiksi häiriökäytöksenä ja huonona koulumenestyksenä tai esimerkiksi päihteiden käyttönä ja ilkivaltana. Lasten ja nuorten tulee saada tarvitsemana tuki ajoissa.
Nuorten jengiytyminen on ongelma erityisesti pääkaupunkiseudulla. Nuorille tulisi tarjota mielekästä vapaa-ajantekemistä ja kokemus siitä, että jokaisella on välittävä, turvallinen aikuinen, jonka puoleen voi kääntyä. Nuorta voimauttavaan henkilökohtaiseen opinto-ohjaukseen tulisi panostaa erityisesti yläkoulussa ja toisella asteella.
Opiskelijoiden toimeentulo on taattava, jotta opiskelija pystyy keskittymään päätyöhönsä eli opiskeluun ja valmistumaan tavoiteajassa. Valtion tulisi tehdä enemmän tulonsiirtoja opiskelijoille, jotka eivät perustu lainanottoon. Korona-aika heikensi myös korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia. Osa sairastui psyykkisesti ja moni koki yksinäisyyttä ja syrjäytyneisyyttä. Kiihtyvä inflaatio vaikeuttaa myös opiskelijoiden arkea. Lapsissa ja nuorissa on Suomen tulevaisuus ja heidän hyvinvointiinsa tulisi panostaa isosti.
Koko väestön, erityisesti nuorten vaikeat mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Hoitojonot ovat koko maassa, erityisesti Pirkanmaalla, liian pitkät ja hoitoon pääsyä voi joutua odottamaan todella kauan. Korona-aika on lisännyt nuorten mielenterveysongelmia. Nuorten alkoholin käyttö on vähentynyt, mutta vastaavasti kannabiksen käyttö on yleistynyt merkittävästi.
Mielenterveysongelmat ovat myös lisääntyneet työikäisen väestön keskuudessa. Mielenterveysongelmat ovat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeille. Myös iäkkäiden mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat lisääntyneet. Suomessa tehdään vuosittain noin 800 itsemurhaa ja Suomessa on nuorten aikuisten huumekuolemia eniten koko Euroopassa.
Psykoterapiaan on vaikeaa päästä, terapia on kallista ja terapeuttien saatavuus vaihtelee maan sisällä. Pitkiä laitoskuntoutusjaksoja vaikeiden päihdeongelmien hoitoon on saatavilla huonosti, jos lainkaan. Mielenterveys- ja päihdeongelmaiset kokevat häpeää sairaudestaan, mikä vaikeuttaa hoitoon hakeutumista entisestään. Yhteiskunnan ja joskus myös terveydenhuollon asenteet heitä kohtaan saattavat olla hyvin negatiivisia.
Tulevaisuudessa tulee panostaa kaikkien väestöryhmien osalta matalan kynnyksen palveluihin. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota palveluiden saatavuuteen ja oikea-aikaisuuteen. Palveluiden tulee olla lähellä ihmisiä, erityisesti etsivää ja jalkautuvaa työtä tulee lisätä. Ennaltaehkäisevään työhön ja lapsiperheiden tukipalveluihin tulee panostaa. Terapiatakuu tulee saattaa voimaan ja psykoterapeuttien koulutus tulee muuttaa maksuttomaksi terapeuttien määrän lisäämiseksi. Työikäisten työssäjaksamiseen tulee panostaa ja taata laadukas työterveyshuolto kaikille. Ikäihmisten mielenterveys- ja päihdeongelmien tunnistamiseen ja palveluiden kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota. Vakavien päihdeongelmien hoitoon tarvitaan pitkiä päihdekuntoutusjaksoja. Huumeiden käyttöhuonekokeiluja tulisi selvittää tarttuvien tautien leviämisen ehkäisemiseksi ja huumeongelmaisten inhimillisen kohtelun vuoksi. Sekä mielenterveys- että päihdeongelmien osalta on tärkeää vaikuttaa kansalaisten ja ammattilaisten asenteisiin ja pyrkiä poistamaan niihin liittyvää stigmaa.
On kaikkien etu, että jokainen kokee kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan ja että jokaisella on itselleen mielekästä tekemistä. Kaikilla tulisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa asioihin. Olen kaikkien väestöryhmien ja vähemmistöjen yhdenvertaisuuden ja osallisuuden puolella, olipa kyseessä sitten ikäihmiset, vammaiset henkilöt tai vaikkapa maahanmuuttajat. Rauhantyöhön ja -kasvatukseen on tärkeää panostaa.
Ikäihmisille on taattava heidän hyvinvointiaan ja osallisuuttaan edistävät saavutettavat palvelut. Ikäihmisille tulee tarjota tukea digitaaliseen asiointiin ja asioinnista tulee tehdä saavutettavaa myös esimerkiksi näkö- ja kuulovammaisille sekä liikuntarajoitteisille.
Vammaisten henkilöiden osallisuutta tulee edistää esimerkiksi kannustamalla yrityksiä palkkaamaan vammaisia henkilöitä töihin ja lisäämällä osa-aikaisen työn mahdollisuuksia.
Maahanmuuttajien kotoutumiseen tulee panostaa entistä enemmän. Yrityksiä tulee kannustaa palkkaamaan maahanmuuttajia töihin ja maahanmuuttajien yrittäjyyttä tulee tukea. Maahanmuuttajien tulisi saada tukea palveluissa asiointiin ja palveluiden tulisi olla kielellisesti saavutettavia, monikielisiä ja selkokielisiä.
Monet globaalit kriisit, kuten koronapandemia ja Ukrainan sota, ovat korostaneet tarvetta lisätä Suomen energiaomavaraisuutta. Pyritään energiaomavaraisuuteen lähitulevaisuudessa lisäämällä kotimaisen energian tuotantoa, erityisesti puhtaita uusiutuvia energiamuotoja, kuten vesi-, aurinko- ja tuulivoimaa sekä maalämpöä.